Syrjinnästä puhutaan, mutta puhutaanko riittävästi. Syrjintä on teko, jota paheksutaan, mutta sen laajuutta Suomessa ei tunnisteta. Syrjinnäksi määritellään helposti pelkästään etninen syrjintä. Se tunnetaan ehkä paremmin rasismina. Todellisuudessa syrjintää on todella moniperusteisesti. Sitä on mm. sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen, ulkonäköön, kulttuuriin, sosiaaliseen asemaan, fyysiseen tai psyykkiseen terveyteen ja uskonnolliseen vakaumukseen perustuvana. Sitä esiintyy mm. kouluissa ja työpaikoilla. Sitä esiintyy julkisissa paikoissa kaduilla, liikennevälineissä, kaupoissa ja palveluissa.
Syrjintä toistuvana kokemuksena murentaa ihmisen itsetuntoa. Se kaventaa kohteeksi joutuneen toimintamahdollisuuksia täysivaltaisena yhteiskunnan jäsenenä. Sen vaikutusten ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin voi arkiajattelullakin arvioida olevan haitallisia. Syrjintään voi olla vaikea puuttua, mikä on mahdollisesti yksi syy siihen, että syrjinnän kohteeksi joutuneet eivät hae apua tai kysy neuvoja. ”Kukapa tälle mitään voi, tällainen olen”, voi olla syrjinnän kohteeksi joutuneen ajatus tilanteestaan.
Suomi on jälleen Ruotsia perässä. Ruotsissa syrjinnän kohteeksi joutuneiden tueksi on jo pitkään ollut valtakunnallinen palveluverkosto, jossa on 15 alueellista toimistoa. Kyseisen verkoston palveluita käytti vuonna 2009 lähes 600 asiakasta. Suomessa alueellista ohjaus ja neuvontaverkostoa ollaan vasta 2010-2011 VVT:n projektin avulla panemassa toimeen. RIKU on kumppanina mukana tässä projektissa. Syrjintäasiakkaiden lukumäärät RIKUssa ovat vielä varsin vaatimattomat. Yleisesti ei liene tiedossa, että RIKU neuvoo perustyöhönsä liittyvänä myös syrjintätapauksissa, sillä ne täyttävät usein rikoksen tunnusmerkistön. Ruotsin luvut antavat kuitenkin osviittaa siitä, miten suuresta ongelmasta lienee kysymys.
Vaikka Ruotsi on Suomea syrjinnän kohteeksi joutuneiden tukipalveluissa edellä, niin lainsäädännön osalta Suomen ei tarvitse hävetä. Suomen yhdenvertaisuuslaki on osoitus siitä, että suomessa syrjintää ei hyväksytä. Laki antaa työkaluja asiaan puuttumiseksi, joskaan aina puuttuminen ei silti ole yksikertaista. Yhdenvertaisuuslaki puuttuu mm. syrjintään työelämässä, koulutuksessa ja palvelujen tarjonnassa. Laki auttaa puuttumaan syrjintään helpottamalla sen todistamista. Rikoslaissa on syyttäjän tehtävä osoittaa syrjintää tapahtuneen, niin yhdenvertaisuuslain nojalla on epäillyn osoitettava toimineensa asianmukaisesti syrjimättä. VVT on Suomessa se viranomaistaho, jonka toimialueeseen syrjinnän vastainen toiminta ja yhdenvertaisuuslain noudattamisen seuraaminen kuuluu. Sen lisäksi kunnilla on lakiin liittyviä velvollisuuksia. Kunnilla pitäisi olla ajantasaiset yhdenvertaisuussuunnitelmat.
RIKUn perustyöhön kuuluu yleensä rikoksen uhrien ohjaus ja neuvonta. Saadakseen RIKUsta neuvoja ja ohjausta, edellytyksenä ei ole, että teon on määritelty täyttävän virallisesti rikoksen tunnusmerkitön. RIKUsta saa yleensä syrjintäkokemuksen perusteella ohjausta tai neuvoja. Mikäli osoittautuu, että teko täyttää myös rikoksen tunnusmerkistön, on RIKUsta mahdollista saada enemmänkin. On mahdollista saada myös henkilökohtaista tukea teon aiheuttaman mahdollisen rikosprosessin ajaksi.
Syrjinnän vastaista neuvontaa ja ohjausta antaessaan RIKU on aktiivisessa vuorovaikutuksessa VVT:n kanssa konsultoiden tai ohjaten heille heidän erityisasiantuntemustaan tarvitsevat syrjintäasiakkaansa. Syrjinnän kohteeksi joutuneiden neuvonnassa RIKU tavoittelee yhteistyötä myös alueellisten eri toimijoiden kanssa, kuten kaupungit, kunnat, vammais- ja muut järjestöt. RIKU on mielellään toimijana ja kumppanina mm kuntien yhdenvertaisuussuunnitelmien toteutuksessa.
Petra Kjällman
toiminnanjohtaja
Rikosuhripäivysty
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Kommentoin jo aiempaan kirjoitukseen jossa kerroin olevani lähinnä kiusaamisen kohteena ja että olen saamassa rikusta tukihenkilön lähiaikoina. Minun tapauksessani mielestäni on erityisen vakavaa se, että kiusaamiseni on tapahtunut yhteiskunnan julkisessa laitoksessa jossa olen työssä ja vielä erityisesti se, että julkinen laitos on sairaala ja siellä akuuttiosasto. Eli on kysymys erikoissairaanhoidollisista palveluista. Sillä tasolla työyhteisössä tapahtuvat kiusaamisongelmat ovat vakava asia ja tietysti häiritsevät työrauhaa ja ovat vahingollisia työilmapiirille. On todella huolestuttavaa ei pelkästään työntekijöiden kannalta vaan erityisesti potilaiden kannalta, akuuttiosastolla potilaat usein ovat puolustuskyvyttömässä tilassa (esim. nukutettuna), heille on voitu tehdä vaikeita leikkauksia yms. Onko vara saattaa vaaraan sellaisten tekijän/tekijöiden epäasiallista toimintaa uhkaamaan potilaiden tilaa jotka ovat siinä myös vaaravyöhykkeellä.
VastaaPoistaMinusta tämä on äärimmäisen vakava asia. Akuuttiosastolla ollaa suljetussa tilassa (ovet avautuvat vain kulkutunnisteilla ja koodeilla), minusta sellaisessa työympäristössä ja sairaanhoidollisessa ympäristössä pitäisi olla ja vallita täysi luottamus ja turvallisuus ennenkaikkea potilaille mutta myös työntekijöille. Minä en nyt nauti täyttä turvallisuutta työympäristön suhteen ja siksi olen sairaslomalla, enkä myöskään potilaaksi joutuessani halua ko. sairaalaan joutua vaikka se on lähin erikoissairaanhoitoa tarjoava laitos. Koen tämän hyvin epäoikeudenmukaisena ja perusturvallisuuttani vaarantavana. En tiedä miksi kiusaaja/kiusaajat ovat valinneet minut kohteekseen. En ole tehnyt heille mitään pahaa enkä aiheuttanut mitään syytä. Aiheuttaa paljon hämmennystä että MIKSI!?