Rikoksen uhrin vakuutusturvasta

Suomalainen järjestelmä on niin hyvä, että melko pitkälle selviää vaikeuksienkin yli ilman vapaaehtoista vakuutusta. Monelle meistä on silti hyvinkin tuttu esim. kotivakuutus, jonka voi ostaa joko suppean tai laajan ja vaikuttaa omiin kustannuksiinsa omavastuuosuudella. Yleensä pakettiin sisältyy oikeusturvavakuutus.

Vakuutuksenottajan kannalta on ensiarvoisen tärkeää tietää, mitä vakuutus korvaa ja samalla mitä se ei korvaa. Selvitysosa saattaa olla melkoinen määrä tekstiä, jonka omaksuminen voi olla puuduttava tehtävä ja ymmärtäminen vaikeaa. Tehtävä jää helposti kesken mikä voi johtaa väärään uskoon siitä, mitä vakuutus korvaa.

Oikeusturvavakuutus antaa nimellään ymmärtää, että vakuutus korvaa ottajalleen turvaa, kun tarvitaan oikeutta. ”Onneksi otin oikeusturvavakuutuksen, saan varmaan sen kustannuksella oikeusavustajan, nyt kun sitä käräjille tarvitsen, niinhän se vakuutuksen myyjä minulle sanoi, vai sanoiko”. Kansalainen voi tarvita oikeusturvaa monessa asiassa. Vakuutusyhtiön kanta voi olla, että oikeusturvavakuutus on lähinnä riita-asioihin tarkoitettu, mutta tuleeko se vakuutuksen ottajalle selväksi? Ja vaikka tulisi, niin monelleko tulee mieleen että rikosasia ei automaattisesti ole myös riita-asia/ riitainen asia, onhan rikos vakavamman kuuloinen kuin riita!

Rikosasiassa oikeusturvaa voi tarvita joko epäiltynä, syytettynä, tai asianomistajana eli uhrina. Uhrin eli asianomistajan kannalta tarve on yleensä oikeusavustajan palkkaaminen. Luulisi, että oikeusturvavakuutus jo nimensä perusteella sopisi juuri tällaiseen tarkoitukseen. Todellisuus on toisenlainen.

RIKUn kokemus asiakkaittensa kautta oikeusturvavakuutuksista on sellainen, että oikeusavustajan kustannusten saaminen oikeusturvavakuutuksesta ei suinkaan ole itsestään selvää. Tiellä on erilaisia esteitä. Yleensä oikeusavustajaa ei kustanneta uhrille, jos tekijä on esitutkinnassa myöntänyt teon ja korvaukset. Näin siitäkin huolimatta, että tekijä voi kieltää sekä teon että korvaukset käräjäoikeuden istunnossa, johon ei hetkessä enää pysty avustajaa saamaan ja pahimmillaan ollaan tilanteessa ”ilman avustajaa”. Rikosvahingon korvausten vaatiminen / saaminen on sellainen viidakko, ettei siellä maallikko pysty oman oikeutensa mukaisesti toimimaan ilman avustajaa.

Oikeusturvansa toteutumiseksi uhri tarvitsee avustajaa tuekseen myös oman kertomuksensa esittämisessä, onhan syytetylläkin yleensä avustaja puolustamassa tämän näkökulmia. Oikeusturvan toteutumiseen ei riitä pelkkä vahingonkorvauksista huolehtiminen, vaikka näin suppeasti vakuutusyhtiöiden oikeusturvavakuutukset asiakastaan kohtelevatkin.

Harva osaa vakuutusta ottaessaan ajatella joutuvansa rikoksen uhriksi ja mitä se mahdollisesti tarkoittaisi, siksi hän ei myöskään vakuutusta ottaessaan osaa kysyä juuri tätä asiaa koskevia kysymyksiä. RIKUn kokemus on, että oikeusturvavakuutuksen olisi hyvä olla sellainen, että uhri saa sen perusteella oikeusavustajan kustannukset katetuksi, mikäli rikoksesta on tehty ilmoitus ja sen perusteella tehty esitutkinta osoittaa rikoksen todennäköisesti tapahtuneeksi.

Olkaa siis tarkkana vakuutustenne kanssa

Lähisuhdeväkivallan sovittelu

Osallistuin torstaina 15.1 lähisuhdeväkivallan verkostopalaveriin Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksella (entinen Stakes). Tilaisuuteen oli kutsuttu laajasti edustajia erityisesti järjestöistä, joilla on jotain tekemistä lähisuhdeväkivallan kanssa. Ilahduttavaa oli, että osallistujia oli kolmatta kymmentä, mutta harmillista, että monen merkittävän järjestön edustus puuttui.

Käsitelty asia on erittäin tärkeä ja ajankohtainen. Lähisuhdeväkivalta on maassamme valitettavan yleistä, eikä sen estämiseksi ole tehty riittävästi, vaikka yritystä on ollut. Toisaalta sovittelun ja lähisuhdeväkivallan yhteensopivuus tai -sopimattomuus on puhuttanut ja nostattanut tunteita. Uutena tulokkaana sovittelu valtakunnallisena ja lakisääteisenä on vielä kehitysvaiheessa, jolloin toiminnan muokkaaminen on edelleen ajankohtaista ja kehittämishalua löytyy.

Palaveri oli onnistunut.

Ensimmäisen kerran voitiin eri tavalla lähisuhdeväkivallan sovittelusta ajattelevien kesken keskustella asiallisesti ilman rakentavaa käsittelyä estäviä tunnekuohuja. Ehkä eräs eniten ristiriitaa herättänyt asia on tietämättömyys siitä, mitä lähisuhdeväkivallan sovittelu on ja mihin suuntaan sitä ollaan valmiita kehittämään. Palaverissa saatiin tietoa käytännöistä ja tieto siitä, että sovittelussa on luotu erityinen henkilöstön koulutusohjelma nimenomaan lähisuhdeväkivallan sovitteluun. Yhteinen huoli sekä sovittelun edustajilla, että siihen lähisuhdeväkivallan osalta kriittisesti suhtautuvulla oli selkeästi rittävän tuen puute osapuolille.

Suurena puutteena nähtiin yhteisymmärryksessä se, että maastamme puuttuu verkosto matalan kynnyksen palveluita lähisuhdeväkivallan osapuolille. Turvakotiverkostomme on liian harva. Kriisikeskusten voimavaroja vähennetään vaikka kunnat eivät pysty vastaamaan syntyvään tarpeeseen. Valtakunnallinen koordinaatio on luvattu THL:een, mutta sen resursseista ei vielä ole tietoa. Kaiken kaikkiaan tultiin siihen tulokseen, että suurin ristiriita ei ole lähisuhdeväkivallan sovittelu, vaan matalan kynnyksen kriisipalvelujen puute osapuolille. Rikosuhripäivystys ja sovittelukin ovat vain yksittäisiä lenkkejä palveluketjussa, joka lähisuhdeväkivallan uhrille pitäisi olla tarjolla. Tarvitaan ennalta estävää ja hoitavaa työtä sekä seurantaa.

Palaveri ei tuottanut yhteistä näkemystä sovittelun soveltuvuudesta lähisuhdeväkivaltataan, mutta nyt ainakin erilaisista näkemyksistä voidaan keskustella. Erilailla ajattelevat mahtuvat hyvin saman pöydän ääreen ja tavoite väkivallan vähentämiseksi on yhteinen.

Tietoa Rikosuhripäivystyksestä (RIKU)

Tietoa RIKUsta saat verkkosivuiltamme http://www.riku.fi/. Vastauksia kysymyksiisi liittyen aiheeseemme saat osoitteesta http://www.rikunet.fi/