Rikoksen uhrin asema Suomessa on kansainvälisesti vertaillen vahva. Onko se sitä myös ulkomaalaistaustaisten näkökulmasta? Suomessa keskustelu maahanmuutosta on viime aikoina muuttunut. Keskustelussa nousee ajoittain pintaan huolestuttavasti arvoja, joissa maahanmuuttajat olisivat tervetulleita Suomeen vain, mikäli he hyödyttävät Suomalaista yhteiskuntaa. Tällaisessa keskustelussa unohtuvat helposti ihmisoikeudet, yhdenvertaisuus, yhteisvastuu sekä kokonaisnäkökulma.
Ulkomaalaistaustaiset eivät ole yhtenäinen ryhmä ihmisiä, vaan monenlaisia ihmisiä monenlaisista taustoista ja elämäntilanteista. He voivat olla kiintiöpakolaisia, turvapaikanhakijoita, laillista ja laitonta työvoimaa, opiskelijoita, laittomasti maassa oleskelevia, matkailijoita ja avioliiton kautta Suomeen muuttaneita. Heidän mahdollisuutensa ja oikeutensa vaihtelevat johtuen taustasta, elämäntilanteesta ja asemasta suomalaisessa yhteiskunnassa. Asemaan vaikuttavat oleskelu- ja työlupa, kielitaito, taloudelliset olosuhteet, sosiaalinen verkosto ja kulttuurin tuntemus.
RIKUn kokemus osoittaa, että ulkomaalaiset ovat Suomessa keskimäärin haavoittuvammassa asemassa rikoksen uhriksi joutuessaan kuin muut. Heidän tarpeensa ja oikeutensa rikoksen uhrina vaihtelevat. Lisäksi he kohtaavat taustansa takia syrjintää ja rasistisia rikoksia. He eivät löydä tukipalveluja riittävän helposti, eikä erityisosaamista ole tarpeeksi. Erityisosaamista tarvittaisiin lisää esimerkiksi kunniaan liittyvässä väkivallassa ja ihmiskauppatilanteissa.
RIKUssa on saatu kokemusta ja hankittu osaamista ulkomaalaistaustaisten rikosten uhrien kohtaamiseen ja tukemiseen. Tampereella 14.-15.10. 2011 pidettävä seminaari ”Oikeuksia erojen yli” on 2007 - 2011 ulkomaalaistaustaisiin rikoksen uhreihin kohdistetun Ulrik-kehittämisprojektin loppuseminaari.
Lisätietoja seminaarista saat osoitteesta www.riku.fi
Petra Kjällman
torstai 12. toukokuuta 2011
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)